Juho Kustaa - Osa 13

 

1900's

    Liisan raskaus oli mennyt kesken ja suru oli suuri.  Liisa masentui ja sulkeutui kammariin viikoiksi,

niinä aikoina Juho Kustaalla oli paljon töitä tehtävä.

Juho Kustaa opetteli tekemään sellasta ruokaa jota lapsetkin söivät valittamatta.
Tässä tapauksessa kyse oli täytetystä leivästä, mutta Juho Kustaa oli itsestään ylpeä.

Lasten hoitaminen sujui ihan moitteettomasti, vaikkei sitä hirveästi oltu ensisijaisesti tehtykää. 

Aarne ja muutkin lapset pysyivät tyytyväisinä.

Kaksosilla oli jokin ihmeellinen tarve kuitenkin sotkea paikkoja, joko äidin maaleilla tai jauhoilla.
Jos jauhoilla sotkeminen toistuu liian useasti ne loppuvat vielä kokonaan. Sitten ollaankin pulassa.

Anna ja Antti helpottivat isänsä taakkaa ja pitivät pikkuveljilleen seuraa.
Kaksoset olivat hyvin kiinnostuneita isosisaruksien tarinoista.

Anna kertoi kaksosille haltijajumalista Pellonpekosta ja Äkräästä.
Kuinka Pellonpekko pisti ohran kasvamaan ja siitä kuinka Äkräs antoi hyvää satoa.


Juho Kustaa kävi poimimassa syksyn viimeisen sadon. Omenapuu oli jo ihan kuivunut.


Kaikki olivat unohtaneet Anteron. Raukka istua kökötti köntsät housuissa usean tunnin ja vasta kun vielä ehdittiin kehua Juho Kustaan lastenhoito taitoja.

Anna ja Antti saapuivat koulusta takaisin kotiin. Opettajana oleva Neiti Nieminen oli ollut oikein mukavalla päällä, eikä kukaan oppilaista saanut kepistä sormille.


Juho Kustaa vei Tarmon ulos ja pahoitteli rakkaalle lemmikilleen sitä, että hänen vaimo tämän edelle. Tarmosta tuli virallisesti nyt navettakissa, eikä sillä ole enää lupaa tulla taloon sisälle.

Koska Juho Kustaa ei ollut pitkiin aikoihin tehnyt puutöitään, hän päätti mennä piipahtamaan ladossa ja uppoitui ehkä liian pitkäksi toviksi puuhommiin. Hän onnistui unohtamaan lapset kokonaan. Apua!

Antti ja Anna tekivät kiltisti kotitehtäviä, joita Neiti Nieminen oli oppilailleen määrännyt.
Kaunokirjoitusta. Anna piti siitä, mutta Antin oli vaikea kirjoittaa kauniisti.


Liisa oli poistunut huoneesta ja löytänyt yksin sorkevan Aarnen.
Ehkä onkin jo aika yrittää keskittyä perheeseen jälleen, sillä ei miehestä ole naisten hommiin.

Juho Kustaa oli etsinyt paniikissa salaa kadonnutta Anteroa. Onneksi poika löytyi navetasta lehmien luonta ja Juho Kustaa voi huokasta helpotuksesta. Onneksi kukaan ei saa tietää..

Huomatkaa Tarmo heinäkasassa!

..liian myöhäistä. Liisa näki ja kuuli kaiken.
Liisa oli kyllä vihainen Juho Kustaalle lapsen kadottamisesta, mutta enemmän hän oli vihainen itselleen. Hän antoi tämän tapahtua, sillä ei ollut itse vahtimassa lapsiaan.

Juho Kustaa siivosi maaleja lattialta. Toivottavasti kaikki lähtee pois.

Liisa ryhtyi vihellellen kotitöihin. Olihan hän ollut kauan kammarissa, niin työnteko alkoi tuntua mukavalta vaihtelulta. Tarmokin tuli paikalle katsomaan Liisan työntouhua.

Sadonkorjuun juhla oli ovella. Liisa päätti ylittää itsensä ja alkoi kokata jotain uutta ja herkullista.


Kello kilkatti niin kovaa, että se kuului navettaan asti. Kello merkitsi sitä, että perheen yhteinen ruoka-aika koittaa ja kaikki pääsevät kertomaan päivän tapahtumistaan.

Liisa oli ylittänyt todellakin itsensä. Hän oli valmistanut lihaa sekä kalaa
ja koristellut pöydän pihalta löytyneillä lehdillä ja kurpitsoilla.

Liisa ja Anna pääsivät saunomaan miesten jälkeen.
Jälkilöylyt olivat haaleat, mutta Liisa nautti niistä enemmän.

Mukana saunaan tullut Tarmo säikähti Annan roiskimaa vettä.


Äidin suruaika muutti Annaa ja hänen ajatusmaailmaa.
Hän tunti olonsa kapinalliseksi ja päätti että aikoo vielä haastaa vanhempien auktoriteerin.

Juho Kustaa ja Liisa keskustelivat pitkän tovin lähiaikoina tapahtuneista asioista.
Raskauden päättymisestä, suruajasta sekä lapsista ja tulevaisuudesta.

He sopivat yhdessä, että keskittyvät siihen mitä heillä jo oli.
Heillä oli ihanat lapset ja taloudellisesti kaikki hyvin.
Ennen kaikkea heillä oli toisensa.


🙈🙉🙊

elämä jatkuu..

KILPAILU
Kommentoi juonenkäänne tai jokin toiveesi tarinan suhteen.
Yksi niistä valitaan mukaan arpomalla ja se liitetään johonkin tulevaan jaksoon.